Mitä tarkoittaa esteettömyyskartoitus?

heinäkuu 13, 2020

Yleensä termillä esteettömyyskartoitus viitataan rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja sen kartoittamiseen – niin nytkin. Sille on olemassa oma prosessinsa, jota avaan tässä kirjoituksessa hieman.

Ensin on syytä tutustua kohteen pohjapiirustuksiin ja muihin tausta-asiakirjoihin. Jos mahdollista, olisi kohteessa hyvä päästä käymään jo ennen varsinaisen kartoituksen tekemistä. Tämä auttaa kartoittajaa kartoituksen eri vaiheiden ja niiden ”juoksutuksen” suunnittelussa.

Asiakkaan vastuulle jää puolestaan tiedottaa asianosaisia sisäisesti kartoituksen ajankohdasta ja varmistaa, että kartoittajalla on tarvittavat kulkuoikeudet kartoitettaviin tiloihin.

Kartoittajan repussa on reippaan mielen lisäksi erilaisia mittausvälineitä. Tärkein niistä on ihan tuiki tavallinen mittanauha. Muita tarpeellisia ovat desibeli- ja luksimittarit äänen ja valon voimakkuuden mittaamiseen sekä jousivaaka ja vatupassi. Vatupassilla mitataan esimerkiksi luiskien kaltevuutta ja jousivaa’alla oven avaamiseen tarvittavaa voimaa.

Varsinainen kartoitustyö tehdään luonnollisesti siinä laajuudessa kuin asiakkaan kanssa on yhdessä sovittu. Tyypillisesti kartoitus tehdään koko rakennukseen, sekä sisä- että ulkotiloihin. Tämä onkin mielestäni paras vaihtoehto. Käytännössä kartoittaminen tarkoittaa eri asioiden mittaamista, havainnointia ja näiden kahden dokumentoimista valokuvin.

Esteettömyyskartoituksen keskiössä on ESKEH-kartoitusmenetelmä. Se on ainoa Suomessa käytössä oleva virallinen menetelmä rakennetun ympäristön esteettömyyden arviointiin ja kehittämiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kartoittajan havainnot ja kehittämisehdotukset eivät perustu hänen henkilökohtaisiin mielipiteisiinsä tai mieltymyksiinsä. Vaan sellaisiin mittoihin ja menettelytapoihin, jotka täyttävät myös lain kirjaimen; ESKEH-kartoitusmenetelmä kun on rakennettu ne huomioimaan. Siksi esteettömyyskartoituksen teettämistä harkitsevan tahon kannattaa tarkistaa, että kartoittaja löytyy ESKEH-kartoitusmenetelmän käyttöön koulutettujen kartoittajien rekisteristä.

Kartoitukseen kuluva aika riippuu kartoitettavan kohteen koosta, mutta useimmiten pari päivää riittää. Tämän jälkeen kartoittaja laatii asiakkaan käyttöön esteettömyyskartoitusraportin. Siinä hän tuo esiin kartoituksen aikana tekemänsä havainnot liittyen kohteen esteettömyyden nykytilaan ja sen kehittämiseen ESKEH-kartoitusmenetelmän näkökulmasta katsottuna.

Esteettömyyskartoituksen tuloksena asiakkaan käyttöön jää siis tuhti tietopaketti siitä, miten asiat ovat nyt ja mitä hän voi tehdä, jotta ne olisivat vielä paremmin. Tyypillisesti suuremmat muutokset tehdään peruskorjauksen tai muun remontin yhteydessä, ja siksi otollisin aika esteettömyyskartoituksen teettämiselle onkin juuri ennen sen suunnittelun aloittamista. Näin tehdyt havainnot ja kehittämisehdotukset on mahdollista huomioida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Kun tarvitset ESKEH-menetelmän mukaista esteettömyyskartoitusta, ota yhteyttä!